Tyhjä valkoinen ympyrä RFID-TAG Mukautettu NFC-tarratunniste

RFID on lyhenne sanoista Radio-Frequency Identification, tekniikka, jota käytetään ihmisten, eläinten tai esineiden tunnistamiseen radiotaajuisen viestinnän avulla. Tätä tunnistamista helpottavat RFID-tunnisteet tai transponderit, joista jokainen on varustettu yksilöllisellä tunnistenumerolla ja joissakin tapauksissa lisämuistilla.

Passiiviset RFID-tunnisteet ovat erityisen kustannustehokkaita, hinta noin 0,05 euroa, eivätkä vaadi ulkoista virtalähdettä. Tämä edullisuus ja helppokäyttöisyys tekevät niistä ihanteellisia monenlaisiin sovelluksiin, mukaan lukien logistiikka, varastonhallinta, toimitusketjun toiminnot, automaatio, markkinointi ja monilla muilla aloilla.

RFID-tunniste on siru tai transponderi, joka on varustettu radiosignaaleja vahvistavalla antennilla. Tyypillisesti RFID-tunniste muistuttaa etikettiä, jossa on näkyvä piiri. Kun se on liimattu, sitä kutsutaan “märkäinlayksi”, ja kun se ei ole liimattu, sitä kutsutaan “kuivainlayksi”.”

Aktiiviset tunnisteet
Aktiivisissa tunnisteissa on sisäinen akku, jota käytetään tyypillisesti lähetystehon lisäämiseen ja lukuetäisyyden pidentämiseen. Yleinen esimerkki aktiivisista tunnisteista on Bluetooth Beacon.

Passiiviset tunnisteet
Passiivisilla tunnisteilla ei ole sisäistä virtalähdettä ja ne käyttävät sen sijaan kondensaattoria. Kun kondensaattori on ladattu, se tuottaa sähkömagneettisen kentän, joka välittää sirulle tallennetun tiedon. RFID-lukija käynnistää ja lukee tunnisteen sekunnin murto-osassa. Passiiviset tunnisteet ovat yleisin tyyppi, koska ne eivät vaadi paristoa.

Täydellisen yleiskatsauksen saamiseksi on myös puoliaktiivisia tunnisteita. Näissä tunnisteissa on virtalähde, jota ei käytetä radiopiireihin, vaan lisäominaisuuksiin, kuten lämpötila- tai liiketunnistimiin.

RFID-tunnisteet luetaan tai tunnistetaan käyttämällä erityisiä kiinteitä tai mobiililaitteita, jotka tunnetaan nimellä RFID-lukijat. Nämä lukijat aktivoivat transponderin induktion tai sähkömagnetismin kautta, jolloin se lähettää tallennetun tiedon. RFID-lukijat voivat olla joko integroidulla tai ulkoisella antennilla. Jotkin mallit mahdollistavat useiden antennien liittämisen yhteen lukijaan, mikä mahdollistaa tunnisteiden tunnistamisen eri paikoissa tai tarjoaa tarkan peiton tietylle alueelle.

RFID-tekniikka toimii eri taajuuksilla, joista jokaisella on ainutlaatuiset ominaisuudet ja joita säätelevät ISO-standardit. Tässä ovat yleisimmät RFID-taajuusluokat:

• 125/134 kHz - RFID LF (matalat taajuudet): Näiden ISO 18000-2 -standardin hallitsemien matalataajuisten tunnisteiden lukuetäisyys on muutama senttimetri ja tiedonsiirtonopeus alhainen. Niitä käytetään pääasiassa eläinten tunnistamiseen, myyntiautomaatteihin, murtohälyttimiin ja kulunvalvontaan.

• 13,56 MHz - RFID HF (High Frequencies): Näiden ISO 18000-3 -standardin alaisten suurtaajuisten tunnisteiden lukuetäisyys on jopa 10 senttimetriä ja tiedonsiirtonopeus on alhainen tai keskitaso. Tämä taajuus tunnetaan myös nimellä NFC (Near Field Communication), ja se on yhä suositumpi, koska monet älypuhelimet voivat toimia lukijoina, mikä mahdollistaa erilaisia innovatiivisia sovelluksia.

• 860-960 MHz - RFID UHF (Ultra High Frequencies): ISO 18000-6 -standardin mukaisesti UHF-tunnisteiden lukuetäisyys on useita metrejä, jopa passiivisilla tunnisteilla. Yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia standardeja käyttävien UHF-lukijoiden välillä on eroja, mutta RAIN-standardi varmistaa yhteensopivuuden molempien kanssa. UHF-tunnisteita käytetään laajalti logistiikassa, varastonhallinnassa, ajankäytössä ja kulunvalvonnassa.

• 5,8 GHz - RFID SHF (Super High Frequencies): ISO 18000-5 -standardin mukainen tämä on korkein RFID-taajuusalue. Se sisältää vain aktiiviset tunnisteet sisäisillä paristoilla, mikä mahdollistaa satojen metrien tunnistusetäisyydet. Yleinen esimerkki SHF-tunnisteista ovat ne, joita käytetään sähköiseen tietullien keräämiseen (ETC).

Matalataajuiset (LF)-lukijat on tyypillisesti suunniteltu lukemaan yksi tunniste kerrallaan, kuten yksittäisen karjan korvamerkin tunnus. Sitä vastoin korkeataajuiset (HF) ja erityisesti ultrakorkeataajuiset (UHF) lukijat pystyvät lukemaan useita RFID-tunnisteita samanaikaisesti. Tämän ansiosta he voivat skannata tehokkaasti pinon merkittyjä kirjoja tai tavaralavaa, kun ne kulkevat lukijaportin läpi.

Edullisimmat RFID-tunnisteet voivat maksaa vain muutaman sentin, ja ne on yleensä suunniteltu tarroiksi. Näitä edullisia tunnisteita käytetään usein vähittäiskaupassa tai logistiikassa kertakäyttösovelluksissa, jotka eivät ole kestäviä. RFID-tunnisteiden hinta voi vaihdella sellaisten tekijöiden mukaan kuin sirun ominaisuudet, muistin koko ja kestävyys sellaisissa olosuhteissa kuin kuumuus, iskut, jäätyminen, auringonvalo ja kemikaalit. Kustannukset voivat vaihdella jopa useisiin dollareihin näiden tekijöiden mukaan. Lisäksi aktiiviset tunnisteet, joissa on akku, ovat yleensä kalliimpia kuin passiiviset tunnisteet.